Korona-ajan tuomat mahdollisuudet Suomen taloudelle

On sanomattakin selvää, että koronan aiheuttama kaaos on iskenyt kovaa ja syvälle niin Suomeen kuin maailmantalouteen. Samalla tässä kaaoksessa monet kuitenkin unohtavat, että korona-ajan aiheuttaman epävakauden tulisi samalla motivoida taloutta vahvistamaan omia resurssejaan ja tuotantoketjujaan.

Korona-aikana omavaraisuus on valttia

Oletetaan, että sekä kotimainen että ulkomainen tuotantoverkosto on valmis kohtaamaan pienempiä ja suurempia kriisejä. Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen pandemia on kuitenkin osoittanut jotain täysin päinvastaista. Tällä hetkellä monet talouden asiantuntijat ovat vaikuttuneita siitä, että nykyinen globaali verkosto on valmistautunut näihin koronan tuomiin yllättäviin iskuihin varsin heikolla tavalla.

Tämä ilmiö näkyy lähes kaikessa. Vielä suhteellisen vaaraton, mutta helposti leviävä virustartunta on vienyt koko yhteiskunnan paniikin reunalle ja kauhukuvia maailmanlopusta maalaillaan niin mediassa kuin naapuruston kesken. Tämä pandemia ei ole vaikuttanut pelkästään ihmisten arkeen, vaan samalla kymmenet toimialat, niin Suomessa kuin maailmalla, ovat aivan sekaisin.

Tämä tilanne on johtanut yhteen ja samaan ymmärrykseen; kotimainen ja globaali liiketoimintaa eivät yksinkertaisesti ole varautuneet poikkeaviin tilanteisiin, sillä resurssit on suunnattu täysin muihin painopisteisiin. Kun liiketoiminta keskittyy vain ja ainoastaan voittojen tavoitteluun, tekee se muista tärkeistä painopisteistä, kuten omavaraisuuden havittelemisesta, kotimaisten tuottajien ja toimijoiden tukemisesta sekä varastojen ylläpitämisestä ”turhia” kuluja.

Liiketoiminta on keskittynyt toisin sanoen siihen, että tuotteet ja palvelut virtaavat aina ja koko ajan ympäri maailmaa, aina oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan. Tämä nykyajan tuotantoketju on todellisuudessa hyvin heikko ja altis talouden heilahteluille, varsinkin silloin, kun kyseessä on viruksen aiheuttama maailmanlaajuinen pandemia, joka leviää helposti, jopa yksinkertaisen kosketuksen välityksellä.

Korona ei tuo talouteen pelkästään haasteita

Korona ei tuo talouteen pelkästään haasteita, vaan myös mahdollisuuksia. Vaikka koronalla on ehdottomasti ollut sekä mediassa että arkielämässä valtavan kielteinen vaikutus, Suomen taloudella, kuten millä tähän muullakin taloudella, on edessään mahdollisuus oppia tästä kriisistä.

Ensimmäiseksi, kaikki tuotantoon liittyvät ketjut ovat tämän päivän modernissa ja globaalissa yhteiskunnassa niin laajoja ja monimuotoisia, että niiden kontrollointi kriisitilanteessa on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja kilpailukyvyttömäksi. Koronan tuoman pandemian aikainen epävarmuus voisikin herättää Suomen talouden silmät, sillä kriisi tarjoaa samalla myös loistavan mahdollisuuden palauttaa Suomeen takaisin se työvoima, joka joskus aikoinaan siirrettiin muualle kustannuksissa säästämiseksi.

Lisäksi on tärkeää, että taloudessa keskityttäisiin yhä enemmän sellaisten teknologioiden, kuten robotiikan ja yksinkertaisten toimien automaation kehittämiseen ja hallintaan. Kyse ei ole työpaikkojen menettämisestä, vaan osaamisen siirtämisestä muualle. Tällä tavalla inhimillinen osaaminen voidaan siirtää yhä enemmän niille alueille, jossa sitä eniten tarvitaan. Samalla on sanomattakin selvää, että puutteet terveydenhuollon resursseissa ovat valtavat. Ne eivät yksinkertaisesti ole valmiita kattamaan suuren väestön sairastumista.

Suomen osaaminen ja koulutus on edelleen hyvin kilpailukykyinen valtti maailmalla, ja siitä tulisi pitää kiinni. Vaikka yhdessä yössä näiden ongelmien ratkaiseminen ei ole mahdollista, on korona nähtävä ennen kaikkea mahdollisuutena rakentaa kestävämpää ja vakaampaa taloutta, joka keskittyy enemmän suomalaiseen osaamiseen. Ja kyllä, kustannukset tulisivat tätä myötä nousemaan, mutta korona on opettanut, että pelkkään voittojen tavoitteluun perustuva talous ei ole vahva talous, eikä se tule myöskään kestämään tulevaisuuden tuomia uusia kriisejä.