Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy monia mahdollisuuksia, joiden avulla suomalaisten vaurautta saataisiin kasvamaan. Vaikka Suomi kuuluu maailman hyvinvointiyhteiskuntiin, löytyy järjestelmästä edelleen pieniä sudenkuoppia, joita korjaamalla vaurautta voitasiin nostaa uudelle tasolle. Mallia voidaan hakea niinkin läheltä, kuin naapurimaasta Ruotsista. Tässä siis kolme asiantuntijan tärppiä, joiden avulla suomalainen yhteiskunta voisi vaurastua entisestään.
Talouskasvatuksen lisääminen
Yksi tehokkaimmasta tavoista kasvattaa suomalaIsen yhteiskunnan vaurastumista on tietysti talouskasvatuksen lisääminen. Itse asiassa tähän suuntaan on jo lähdetty, sillä talousosaamisen opetusta lisättiin opetussuunnitelman uudistuksessa vuonna 2016.
Tätä opetusta voitaisiin kuitenkin kasvattaa entisestään, sillä monet nuoret kokevat edelleen, että koulu ei tarjoa riittävää talouskasvatusta. Erot näkyvät myös perheiden sisällä, sillä suurituloisissa perheissä raha-asioista keskustellaan huomattavasti enemmän kuin pienituloisissa perheissä. Tästä syystä talouskasvatuksen merkitystä tulisi kasvattaa juuri koulutuksessa.
Talouskasvatuksessa voitaisiin asiantuntijoiden mukaan keskittyä oman talouden hoidon lisäksi sijoittamiseen. Materiaalia sijoittamisesta löytyy oppikirjoista edelleen todella vähän. Talouskasvatus ei pelkästään opettaisi nuoria välttämään ylivelkaantumista, mutta samalla sen tehtävänä olisi näyttää suomalaisille nuoresta pitäen, miten vaurautta voidaan kasvattaa säästämisen ja sijoittamisen avulla.
Mallia Ruotsista
Miksi ruotsalaiset vaurastuvat suomalaisia nopeammin? Vastaus tähän kysymykseen on yksinkertainen: ruotsalaiset sijoittavat suomalaisia aktiivisemmin. Ja yksi merkittävä syy tähän eroon on ruotsalainen eläkejärjestelmä, joka kannustaa ruotsalaisia seuraamaan osakemarkkinoita.
Ruotsalaisten työmarkkinaeläke- ja rahasto-osuus on sidottu käytettyjen sijoitusten tuottoon. Suomen eläkejärjestelmä on taas etuusperusteinen. Ruotsalaisilla on muun muassa mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista tuottoa he haluavat lähteä havittelemaan. Tätä varten ruotsalaisten eläkejärjestelmästä löytyy itsenäinen rahastoeläke.
Vaikka itse sisältö vaihtelee, suurella osalla ruotsalaisista työmarkkinaeläke on osittain maksuperusteinen, siinä missä suomalainen eläkejärjestelmä, kuten aikaisemmin jo mainittiin, on yksinomaan etuusperusteinen. Lyhyesti sanottuna, jos ruotsalaisten eläkemaksut eivät tuota, eläkkeessä voidaan joustaa. Suomessa puolestaan eläkkeet eivät jousta, mutta maksut joustavat.
Samalla tapaa ruotsalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka suurella riskillä sijoitustoimintaan lähdetään. Tästä syystä ruotsalainen eläkejärjestelmä kannustaa aktiiviseen sijoittamiseen ja pörssin seuraamiseen. Suomessakin sijoittaminen on täysin mahdollista, mutta nykyinen eläkejärjestelmä ei yhdistä eläkevarojen tuottoa ja eläkettä suoralla tavalla Ruotsin tapaan.
Tämä ei koske pelkästään eläkejärjestelmää, sillä naapurimaasta löytyy yleensäkin suomalaisia innokkaampia sijoittajia. Tilastojen mukaan ruotsalaisilla on esimerkiksi suomalaisia enemmän erilaisia osake- ja rahastosijoituksia, joka vaikuttaa suoralla tavalla siihen, että ruotsalaiset ovat vaurastuvat suomalaisia nopeammin.
Lisäksi toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että ruotsalaiset säästävät suomalaisia huomattavasti enemmän, mutta suomalaisten pankkitililtä löytyy taas enemmän rahaa. Miten tämä sitten on mahdollista? No yksinkertaisesti, ruotsalaisten säästöt ovat kiinni erilaisissa sijoituksissa, jotka tuottavat pitemmällä aikavälillä huomattavasti enemmän kuin pelkkä pankkitilille säästäminen.
Muutokset asenteissa sijoittamista kohtaan
Suomalaiset säästävät ennen kaikkea asuntoa varten. Yleisin sijoittamisen kuva suomalaisessa yhteiskunnassa on se, että suomalainen hankkii itselleen asunnon, mutta ei sijoita muualle, ainakaan ennen kuin edellinen asuntolaina on maksettu pois. Omistusasunnon lisäksi jotkut ”uskaliaat” hankkivat päälle vielä kesämökin tai sijoitusasunnon. Itse asiassa tilastojen mukaan jopa kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on sidottu asuntoihin.
Vaikka muutamaan kohteeseen sijoittaminen on kaikkein turvallisinta, ei se tuota yhtä paljon kuin sijoitusten hajauttaminen. Itse asiassa monet suomalaiset sijoittavat vain yhteen tai kahteen kohteeseen, kun ammattilaiset taas keskittyvät hajauttamaan sijoituksensa.
Suomalaisessa sijoittamisessa keskitytään siis ennen kaikkea turvalliseen sijoittamiseen. Mitä pienemmät sijoittamisen riskit ovat, sen parempi. Yksi sijoittamisen hajauttamista hidastava tekijä on asuntolaina. Suomalaiset ovat haluttomia sijoittamaan, jos alla on muita suurempia lainoja. Tärkeintä olisikin, että lainanlyhennysten lisäksi suomalaiset keskittyisivät säästämään muihin omaisuusluokkiin, jos se vain on taloudelliseen tilanteeseen nähden mahdollista.
